Landella

Vajaa kolme viikkoa sai Kapu juosta jolkottaa mökillä. Kapu aloitti juoksemisen yleensä heti aamusta sillä, että kävi morjenstamassa raksamiehiä, jotka remppasi mökin toistapuolta. Siitä meno jatkui sitten vähän päivästä riippuen, joko veneillen, puuhommissa, maalaushommissa tai muuten vaan ranchia tutkien.

Kävipä siellä sitten mukavia vieraita, joista oli Kapulle kivaa seuraa. Nuorin vieraista jaksoi juosta Kapsun kanssa koko päivän ympäri mökkiä. Kun lähdön hetki koitti ja Kapu tajusi, että mukava leikkikaveri joutui lähtemään tuli Kapulle suuri suru. Kun auto suuntasi pois Kapsu nyyhkytti kymmenen minuutti leikkikaverin perään :( Noh onneksi Kapun vahvinta osaamista ei ole muistaminen (mikäköhän se sitten olisi…), joten myöhemmin jo taas kiinnosti normaalit virikkeet.

Kapu ja rakas leikkikaveri Otto. Mummelikin siinä pötköttää :)

Veneeseen Kapu tuli nyt ihan normaalilla tavalla. Aiemminhan herra ei ole mökillä tullut veneeseen laiturilta, vaan vältellyt venettä, mutta lähtenyt sitten kuitenkin uimaan veneen perään. Henkilökuntakin suosii mielummin laiturilta suoraan kyytiin tulemista, koska laidan yli kyytiin nostamisessa tulee mukana  muutama litra vettä ja yksi märkä karvakuono.

Kapu ei oikein tykänny soutuveneestä, koska ei se ei mennyt tarpeeksi lujaa. Ei se ihan mahdoton laite kuitenkaan ollut, koska Nuka oli mukana.

Lujempaa!!!!!!

Rakaaas... Anna pusu!!

Henkilökunta oli välillä vähän tylsää kun ne vaan fiksaili mökkiä ja keräsi polttopuita, mutta kyllä ne välillä leikki mun kanssa. Me treenattiin vesipelastusta, jossa pitää pelastaa vene tai hukkuva vedestä.

Laadunvalvonnan ylitarkastaja Hr. Kapu.

Minä kasasin!!! Eiks oo hieno?

Kapu onnistui pelastamaan soutuveneen, kumiveneen ja hukkuvan. Kapu ui rannasta kohteen luokse ja otti kiinni köydestä ja veti kohteen rantaan. Ihan vielä Kapulle ei kuitenkaan tarjota paikkaa Hietsusta hengenpelastajana, mutta pikku hiljaa yritetään saada Kapua innostumaan touhusta. Ukkohan ui ihan älytöntä vauhtia ja kumma kyllä, noinkin pienestä karvapallosta löytyy voimaa soutuveneen(plus kaksi aikuista ja koira) vetämiseen. Perinteisellä rintauinnilla(sammakko?) ei Kapun perässä oikein tahdo pysyä, pitää vaihtaa kroolaamiseen vai miksi sitä nyt kutsutaankaan. Kuvia löytyy aiemmasta julkaisusta

Luitakin on nyt kaivettu ja piilotettu X määrä, niitä löytynee maasta ties mistä.

Broidia moikkaamassa

Nuka pääsi moikkaamaan pitkästä aikaa rakasta veljeä, Eetua. Nuka, kohta kahdeksan vee, meni ihan sekaisin Eetun henkilökunnasta, Mirvasta. Nuka hyppi, pomppi ja jutteli kovasti. Pitihän sitä nyt viime kuulumiset kertoa. Eetuakin Nuka kävi nuuhkimassa, kyllä Nuka veljen muisti.

Leikkikaveriiiii!!!!

Kapu sai pitkästä aikaa mukavaa leikkiseuraa. Pieni kokoero ei haitannut vaan Kamu pisti hyvin vastaan ”yleiselle syyttäjälle”, joka oli koko ajan kimpussa. Jossain vaiheessa Kamu tajusi, että tuosta karvapallostahan saa hyvän otteen hampailla, joten Kamu alkoi roikkumaan Kapun parrassa. Kapukin lopulta tajusi vähän varoa liehuvan partansa kanssa. Kummatkin taisi olla aivan puhki leikin jälkeen.

Vesipedot Oulusa

Henkilökunnan kesäloman alussa karvanaamat pääsivät vierailemaan Oulussa tai kuten lokaalit sanovat Oulusa. Päivä oli aurinkoinen, mutta tuulinen. Tuuli nostatti pienen aallokon, mutta se ei haitannu vesipetoja.